MIKSI KISSA PUREE?
Kissat alkavat opetella leikkimisen kautta saalistuskäyttäytymistä jo hyvin pieninä. Ne oppivat kiinnisaatujen kohteiden reaktiosta, onko saalistaminen kannattavaa. Jos pentu hyökkäilee käsiin ja jalkoihin, on tärkeää tehdä siitä kissalle merkityksetöntä eli olla reagoimatta ja poistua, ei rankaista pentua. Näin ennaltaehkäistään myös aikuisen kissan hyökkäilyä ihmistä kohden.
Jos hyökkäyksen keskeyttää rankaisemalla tai siirtämällä pennun pois, voi rohkeampi yksilö pitää tätä leikkiin osallistumisena. Arempi pentu taas lopettaa hyökkäilyn, mutta voi kokea ihmisen epäluotettavana. Kun kissalle tarjotaan käsien ja jalkojen sijaan leluja itsenäiseen ja yhteiseen leikkiin, se oppii, että niillä leikkiminen on kannattavampaa. Yleisimmin kissat tykkäävät nopeista saaliskohteen pyrähdyksistä, jotka menevät kissasta poispäin välillä piiloutuen.
MUISTA AKTIVOIDA AIKUISTAKIN KISSAA
Kissan aikuistuessa sen leikkiminen usein muuttuu, mutta se säilyy aktiivisena eläimenä. Jos leikkiä ja saalistuskäyttäytymisen mahdollisuuksia on tarjolla vähän, kissa voi passivoitua tai alkaa hyökätä lajitoveriensa tai ihmisten päälle. Virikkeiden ja tekemisen tarjoaminen on kissan hyvinvoinnille olennaista. Voit helposti aktivoida kissaa ruoalla ja leluilla.
KIPU, STRESSI TAI VAJAA SOSIAALISTUMINEN
Kipu ja stressi voivat saada aikaan hyökkäilyä ja aggressiivista käytöstä, joten on tärkeää osata erottaa leikkimielinen saalistus kivusta. Tällöin kissan käyttäytymisestä jää pois vaaniminen, juoksupyrähdykset sekä omaehtoinen lähestyminen. Kipeä tai stressaantunut kissa yleensä välttää esillä oloa ja toisten läheisyyttä sekä näyttää kipua ilmeillä ja eleillä.
Jos kissa ei ole saanut pienenä paljon positiivisia sosiaalistumisen kokemuksia, sen käytöksessä voi ilmetä ristiriitaisuuksia. Se voi hakeutua ihmisen lähettyville ja kerjätä rapsutuksia, mutta sitten käydä kiinni ihmisen käteen. Kissa voi kokea olonsa tilanteessa yhtäkkiä nurkkaan ahdetuksi, jolloin on hyvä lopettaa rapsuttelu ja antaa kissalle enemmän tilaa.
Aitoa aggressiivisuutta ihmistä kohtaan esiintyy kissoilla, joilla ei ole myönteisiä kokemuksia ihmisistä ja jotka ovat kokeneet toistuvasti ihmisen aiheuttamaa pelkoa, vihamielisyyttä ja pakottamista.
