Ostoskori

Olemme iloisia, että keskustelu tuotteiden hiilijalanjäljestä ja vastuullisuudesta tuodaan päivänvaloon. Iso kiitos siitä muun muassa Oatly ja Vöner! Me otamme ilolla osaa keskusteluun ja tuomme tuotteidemme taustat ja hiilijalanjäljen nähtävillenne. Meidän luku on 1.3 Kg CO2e/Kg. Koska luku yksin ei täysin kerro koko totuutta, avaamme laskentaa ja sen tulosta vielä lisää teille. Olennaista on, että me olemme laskeneet luvun taakse koko yrityksen tuottaman hiilijalanjäljen jyvitettynä tuotetulle kilolle.

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkin toiminnan, kuten yrityksen tai tuotteen aiheuttamaa ilmastovaikutusta. Kun hiilijalanjälki on laskettu yritykselle, se kertoo käytännössä yrityksen toiminnassa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina, jossa eri kasvihuonekaasujen erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset on yhdenmukaistettu vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta.

Hiilijalanjälkilaskenta perustuu kansainvälisiin standardeihin Greenhouse Gas Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja ISO 14064-1, jotka ovat yleisimmin käytetyt standardit organisaatioiden hiilijalanjälkilaskennassa. Dagsmarkin toiminnan päästöt kuuluvat kaikki standardin Scope 3 -luokkaan, lukuunottamatta energiankulutusta, jonka päästöt kuitenkin jäävät nollaan, sillä yritys käyttää uusiutuvaa energiaa. Laskennan luvut esitetään pyöristettynä laskennallisen virhemarginaalin takia.

Lähde: Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, tulosraportti 2018, Dagsmark Petfood Oy

Dagsmark Petfood Oy:n hiilijalanjälki oli vuonna 2018 kiloa kohden noin 1,3 kg (CO2e), josta yli 90 % muodostuu käytettyjen raaka-aineiden aiheuttamasta ilmastokuormituksesta. Tämä on luonnollista, sillä raaka-aineet ovat toiminnan keskeinen elementti. Dagsmark Petfood käyttää pääraaka-aineina vähäpäästöisiä vaihtoehtoja kuten silakkaa ja siipikarjaa, minkä ansioista päästöt ovat 90 prosenttia pienemmät kuin esimerkiksi riisistä ja naudanlihasta valmistetussa koiranruuassa. Ilman raaka-aineiden vaikutusta yrityksen hiilijalanjälki jää vain noin 78 tonniin, mikä vastaa kahdeksan keskivertosuomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Yhtä kilon koiranruokapussia kohden päästöjä syntyy kaikki päästöt huomioon otettaessa noin 1,3 kg (CO2e), mikä on huomattavasti vähemmän kuin esim. naudanlihahampurilaisen hiilijalanjälki (n. 2 kg CO2e).

Raaka-aineet
Raaka-aineiden jälkeen suurimmat päästölähteet olivat henkilöstön matkustaminen ja hankinnoista syntyvät epäsuorat päästöt. Toisin kuin yleensä, yrityksen energiankulutuksesta ei synny päästöjä, sillä koiranruoka tuotetaan vihreällä sähköllä ja uusiutuvalla kaukolämmöllä. Usein juuri energiankulutus muodostaa suuren osan hiilijalanjäljestä. Mikäli Dagsmark Petfood käyttäisi tavanomaista sähköä, sen hiilijalanjälki olisi yli 50 tonnia nykyistä suurempi. Jätteidenkäsittelyn ja käytettyjen palveluiden osuus jää muihin sektoreihin verrattuna varsin maltilliseksi. Laskennassa huomioitiin kaikkien tuotannossa käytettävien raaka-aineiden ilmastovaikutus. Suurin osa, reilu 60 prosenttia, syntyy eläinvalkuaisesta, jota myös käytetään raaka-aineista eniten. Suurin osa eläinvalkuaisesta on kanaa, jonka aiheuttama päästökuorma on huomattavasti pienempi kuin esim. naudanlihan. Lisäksi yritys käyttää mm. perunaa, silakkaa ja kauraa, joiden hiilijalanjälki on huomattavan pieni verrattuna muihin yleisesti käytettyihin raaka-aineisiin, kuten nautaan ja riisiin. Koska Dagsmark Petfood käyttää jo nyt melko vähäpäästöisiä raaka-aineita, suurin päästövähennyspotentiaali on muilla sektoreilla. Raaka-aineiden osuus hiilijalanjäljestä arvioitiin Luonnonvarakeskuksen tuottamien ruoka-aineiden hiilijalanjälkiarvioiden perusteella. Raaka-aineiden päästökertoimista poistettiin muuntokertoimilla kuluttajakäytön osuus, jotta vältetään yliarvio. Tuloksiin on kuitenkin suhtauduttava karkeana arviona, sillä täsmällinen arvio vaatisi raaka-ainekohtaisen elinkaarianalyysin.

Hankinnat
Hankintojen osuus hiilijalanjäljestä on noin 50 CO2-ekvivalenttitonnia. Suurimman osan päästöistä muodostavat pakkausmateriaalien epäsuorat päästöt (=materiaalien tuotanto ja kuljetus). Lisäksi hankinnoissa oli mukana toimistolaitteet ja kahvit. Pakkausmateriaalien päästöt on laskettu VTT:n määrittämien aaltopahvin ja muovien päästökerrointen avulla. Paperin päästöt on laskettu käyttäen VTT:n laskemaa aikakauslehtipaperin kerrointa ja kahvin päästöt Luonnonvarakeskuksen tuottamien ruoka-aineiden hiilijalanjälkiarvioiden perusteella.

Matkustaminen
Matkustamisen osuus hiilijalanjäljestä on noin 23 CO2-ekvivalenttitonnia. Suurin päästöosuus syntyy henkilökunnan autoilla tekemistä työmatkoista. Toiseksi suurin päästöosuus syntyy lentomatkustamisesta, jonka päästöt ovat myös kilometriä kohden muita liikennemuotoja suuremmat. Näistä päästöluokista löytyy myös suurin päästövähennyspotentiaali. Joukkoliikenteen päästöt ovat aina muita liikennemuotoja pienemmät, sillä päästöt jakautuvat useille matkustajille. Lentojen hiilijalanjäljen laskennassa käytetään VTT:n laskemia lentojen päästökertoimia, joihin on Syken linjauksen mukaisesti lisätty yläilmakehän päästöjen RFI-kerroin. Henkilöautoliikenteen, joukkoliikenteen ja laivojen päästökertoimina on käytetty VTT:n laskemia liikennevälinekohtaisia päästökertoimia, joihin on lisätty kaluston valmistuksen ja polttoaineketjun päästöjä. Taksien osuus lasketaan osaksi henkilöautoliikennettä. Hotelliyöpymisten päästöt on laskettu Suomen Ympäristökeskuksen laskemilla kertoimilla.

Jäte ja palvelut
Jätteen ja palveluiden osuus hiilijalanjäljestä on yhteensä vain n. 0,6 prosenttia. Kun päästöt suhteutetaan hiilijalanjälkeen ilman raaka aineita, palveluiden osuus on n. 3 % ja jätteiden n. 4,5 % kokonaishiilijalanjäljestä. Palveluiden päästöistä lähes 70 prosenttia muodostuu postituspalveluiden käytöstä ja loput tilattujen esitteiden ja tilauskirjojen tuottamisesta ja jakelusta. Jätteiden päästöt koostuvat yksinomaan sekajätteestä. Postilähetysten hiilidioksidipäästöt perustuvat Postin ilmoittamiin arvioihin kirjeen ja paketin lähettämisestä syntyvistä keskimääräisistä CO2-päästöistä. Esitteiden ja tilauskirjojen päästöarvio perustuu VTT:n tekemään elinkaariarviointiin painotuotteiden hiilijalanjäljistä. Jätteenkäsittelyn päästölaskenta perustuu HSY:n alueella Julia 20130 -hankkeen aikana selvitettyihin voimassa olevan jätteenkäsittely- ja hyödyntämisketjun eri vaiheissa syntyneisiin kasvihuonekaasupäästötietoihin.

Avainasiat Dagsmark Petfoodin Hiilijalanjäljessä:

  • Ilmastoystävälliset raaka-aineet – vähäisempi päästövaikutus; jopa – 90 %
  • Uusiutuva energia – nollapäästöt
  • Päästöt kilon koiranruokapussia kohden vain 1,3 kg – vähemmän kuin hampurilaisen
  • Suurin päästövähennyspotentiaali matkustamisessa ja pakkausmateriaaleissa

Hiilijalanjälkilaskennan tuottaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus
Laskennan toteuttaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (https://www.kierratyskeskus.fi ). Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yritys ja kiertotalouden edelläkävijä, jolle arjen ekotekojen helpottaminen on kunnia-asia.

Tsekkaa myös aikaisempi blogimme https://dagsmarkpetfood.fi/dagsmark-petfood-laski-hiilijalanjalkensa-ymparistotietoisten-tassukansalaisten-iloksi

sekä ympäristöasiantuntijan vinkit vihreämpään koiraharrastukseen (https://dagsmarkpetfood.fi/ymparistoasiantuntijan-vinkit-vihreampaan-koiraharrastukseen-haastattelussa-hanna-lilja)