Ostoskori

Kaurapuuro, kauraleipä, kaurakeksi. Ruokakaupan hyllyt notkuvat kaurapohjaisia tuotteita, joista uusimpia ovat erilaiset kauramaidot ja kaurasta valmistetut kasviproteiinit kuten nyhtökaura. Voikin siis sanoa, että kaura on perin suomalainen raaka-aine, josta on moneksi. Luonnonvarakeskuksen Mitä Suomessa syötiin? -tutkimuksen mukaan kauran kulutus nousi vuonna 2019 lähes kolmanneksella edellisestä vuodesta. Jokaisen suomalaisen arvioidaan syövän noin 9,5 kiloa kauraa vuodessa. Tämä ei ole yllättävä tieto, kun huomioidaan kauran terveysvaikutukset.

Kauraa on viljelty Suomessa 1900-luvulta asti, ja se saapui Suomeen Baltiasta ja Saksasta. Pian jalostetut kauralajikkeet syrjäyttivät ensiksi saapuneen maatiaisviljan, ja kauran viljely otti askeleen eteenpäin. Kauraa viljellään toki muuallakin kuin Suomessa, mutta juuri suomalainen kaura tunnetaan maailmalla laadukkaana ja monipuolisena viljana. Arktinen luontomme ja vuodenaikojen vaihtelut tekevät kotimaisesta kaurasta superruokaa. Kesän pitkät päivät ja pohjoisen yöttömät yöt saavat kauran kasvamaan. Talven pakkaset puolestaan jäädyttävät maaperän ja huolehtivat siitä, etteivät haitalliset tuholaiset asetu taloksi. Mitä vähemmän tuholaisia pelloilla on, sitä vähemmän torjunta-aineita joudutaan käyttämään. Suomalainen kaura on puhdasta.

Kauran kiistattomat terveysvaikutukset

Kauran suosio ei perustu pelkästään sen hintaan tai saatavuuteen. Yksi kauran ihmeellisimmistä ominaisuuksista on sen sisältämä beetaglukaani, jota on kauran lisäksi ohrassa. Yksi tärkeimmistä beetaglukaanin ominaisuuksista on sen kyky estää ruoassa olevaa kolesterolia imeytymästä elimistöön. Tähän se pystyy silloin, kun ihminen saa 3 grammaa beetaglukaania päivässä. Tämä terveysväite on hyväksytty myös EU:ssa.

Koira ei tietenkään tarvitse viljatuotteita samassa määrin kuin ihminen. Se on lihansyöjä, ja sille tärkeää ovat proteiinit ja rasvat. Mutta jo lähes kaksi vuosikymmentä sitten maa- ja metsätaloustieteen tohtori, tutkija ja koiraväelle tuttu Riitta Kempe kollegoineen totesi kauran olevan hyväksi myös koirille. Kunhan kaura kuoritaan ja kypsennetään, pystyy koira hyödyntämään sen ravintoaineet varsin tehokkaasti.

Kauran kuitupitoisuus on myös omaa luokkaansa. Kuidut hellivät niin ihmisen kuin koirankin suolistoa ja huolehtivat vatsan normaalista toiminnasta. Monet asiakkaamme ovatkin yllättyneet siitä, kuinka hyvin kauraa sisältävät tuotteemme soveltuvat myös herkkävatsaiselle koiralle. Tuotteissamme käytetty kaura on aina kuorittua ja kypsennettyä, jotta se sopisi parhaalla mahdollisella tavalla koirallesi. Kaura ei siis päätynyt tuotteisiimme täytteeksi tai sattumalta, vaan tiedämme sen edistävän koiran hyvinvointia.

Koirastako kauranpurija?

Moni koira kärsii erilaisista allergioista, joista yksi yleisimmistä on vehnäallergia. Vehnäpohjaiset ruoat voidaan vaihtaa esimerkiksi riisi- tai maissipohjaisiin, mutta kotimaisuudesta on tällöin luovuttava. Kempen tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että kaura voisi olla riisiä ja maissia parempi vaihtoehto. Kauralla on korkea rehu- ja ravintoarvo, ja se saattaa sopia luontaisesti gluteenittomana viljana myös vehnäallergikoille. Eikä kotimaisuudestakaan tarvitse tinkiä.

Yksi kauran myyntivalteista on sen rasvapitoisuus. Vaikka harva kotikoira tarvitsee korkean energiapitoisuuden ruokia, on riittävä energiansaanti silti tärkeä asia. Lisäksi silläkin on väliä, millaista rasvaa ruoka sisältää. Myös tässä kotimainen kaura vie voiton: se sisältää enemmän rasvaa kuin saksalaiset ja englantilaiset serkkunsa. Lisäksi kauran rasva on sulavampaa kuin maissin.

Vaikka kauran rehukäyttö liitetään yhä vahvasti hevosiin, tulee sen ominaisuuksia tutkia ja hyödyntää myös muiden lemmikkien ruokinnassa. Kauran sopivuutta omalle koiralle kannattaa kokeilla. Meidän kuivaruoistamme niin Hanko, Eira, Häme, Savo kuin Laihiakin sisältävät kauraa. Ne ovat ruokia, joiden koostumuksesta olemme ylpeitä. Ne on suunniteltu taidolla ja tunteella ja valmistettu huolella kotimaisista raaka-aineista.

Lähteet:

“Kotimaista kauraa koiranruokiin”, Kempe, Saastamoinen, Kommeri (2001):
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/451231/mtt-kjak-v58n4s16a.pdf?sequence=1&isAllowed=y (4.10.2020)

“Beetaglukaani”, Myllyn Paras:
https://www.myllynparas.fi/beetaglukaani (4.10.2020)

“Mitä Suomessa syötiin vuonna 2019?”, Luonnonvarakeskus:
https://www.luke.fi/uutinen/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2019/ (4.10.2020)

“Suomi Kaura”, Suomen Kaurayhdistys Ry:
https://www.finnish-oats.fi/en/ (4.10.2020)

“Maatiaisviljat”, Hämeen Ammattikorkeakoulu:
https://sites.google.com/site/maatiaisviljat/kaura (4.10.2020)

1