Kotimaasta koiralleni – Antto Ratia

Kotimaasta koiralleni – Antto Ratia

Dagsmarkin väki aina hallitusta myöden koostuu pääasiassa aidoista koiraihmisistä, joiden arjen menoa tahdittaa nelijalkainen ystävä tai useampi. Yksi heistä on Dagsmark Petfoodin hallituksen jäsen Antto Ratia, jonka kotoa löytyy 2,5 -vuotias staffordshirenbullterrieri Alma. Sekatyömieheksi itsensä esittelevä Antto on pääkaupunkiseudulla asuva reilu kolmekymppinen sarjayrittäjä. Dagsmarkin hallitukseen tie johti hyvän ystävän kautta.
”Kuulin erään yhteisen tutun kautta uudesta mielenkiintoisesta brändistä, jonka arvopohja sopi mainiosti omaani. Tuolloin tuoreena koiranomistajana perusajatus kotimaisesta, laadukkaasta ja turvallisesta ruoasta kiehtoi ilman muuta. Olen ollut osa Dagsmarkin hallitusta syksystä 2017 saakka”, Antto kertaa alkutaipalettaan Dagsmarkin parissa.

Ísey Skyr -rahkojenkin taustalla puuhailevalla Antolla on tärkeä rooli hallituksessa, pääsääntöisesti strategiatyön parissa: ”Sanotaan, että yritän olla se innovatiivinen ideanikkari”, Antto nauraa. Yhtiön parhaita puolia tiedustellessa vastaus tulee epäröimättä hetkeäkään: ”Ehdottomasti parasta Dagsmarkissa on tiimi. Tämä saattaa olla hallituslaisen suusta tylsä vastaus, mutta se on totta. Dagsmarkin tiimiä yhdistää poikkeuksellinen aito intohimo koiriin. Kun koko porukka on aitoja koiraihmisiä, näkyy se tiimissä erittäin korkeana motivaationa ja sitoutumisena.”

Erilaisten tuotteiden ja brändien parissa toimivalta konkarilta ei malta olla tiedustelematta, mikä erottaa Dagsmarkin muista esimerkiksi elintarvikeyhtiöistä? ”Dagsmarkin kohdalla yhtälö on hiukan erilainen jo siitä perustavasta syystä, että loppukuluttajana on koira. Eläin ei voi tehdä ostopäätöksiä itse eikä antaa suoraa palautetta vaan se on omistajansa valintojen varassa. Tämä luo erilaisen paineen tehdä todella korkealaatuista ja puhdasta ruokaa, jonka avulla eläin voi hyvin”, Antto kiteyttää ja jatkaa: ”On hienoa huomata, että olemme onnistuneet tässä ilmeisen hyvin, sillä melkein aina keskustellessani Dagsmarkista, esiin nousee tyytyväinen palaute koiranomistajilta. Erityistä kiitosta tuotteet tuntuvat saavan maistuvuudesta. Tuote kelpaa kaikkein nirsoimmillekin koirille.” Antto puhuu Dagsmarkista sanoilla leikkisä, hauska, luotettava, kotimainen ja turvallinen. Kuunnellessa Anttoa, tulee itselle mieleen, että yhtiö on juuri taustatiiminsä näköinen ja toisin päin – sopivasti pilkettä silmäkulmassa, korkealaatuisen tuotteen takana.

Vähintään yhtä suurella innolla kun Antto puhuu Dagsmarkista, hän puhuu koirastaan Almasta. ”Meillä ei ollut lapsuudenkodissa omaa koiraa, mutta olen pienestä asti lenkittänyt kovimpaan kuumeeseen naapureiden koiria. Tätä tein ihan pienestä asti siihen saakka, kunnes 2,5 vuotta sitten perheeseen tuli Alma”, Antto kertoo. Rotuvalinta ei ehkä ole se tyypillisin ensimmäiseksi koiraksi, mutta Antolle rotuvalinta oli ilmeinen ja kokemustakin rodusta oli jo ehtinyt kertyä hyvän ystävän kautta. ”Olin hoitanut erään ystäväni staffia jo vuosia ennen oman koiran hankintaa ja tiesin, mitä odottaa, kun päätin hankkia staffin. Rotu on tuntunut alusta asti omalle ja uskon, että seuraavakin koira tulee aikanaan olemaan staffi.” Almaa Antto kuvailee vilkkaaksi, hellyydenkipeäksi ja ehkä hiukan epä-rodunomaisesti todella koirasosiaaliseksi. ”Alma on ollut kaikkinensa todella helppo koira. Toki rodulle tyypillisesti vauhtia ja voimaa ei ole puuttunut, mutta arki on ollut helppoa. Pyrin pitämään Alman mukana joka paikassa. Tyypillinen päivämme alkaa Alman herätettyä minut, aamulenkillä, jonka jälkeen jatkamme yhdessä toimistolle. On mahtavaa, kun nykypäivänä koiran voi ottaa mukaan niin moneen paikkaan”, Antto hehkuttaa. Alma on upean värinen brindle, mikä on sen kiiltävän turkin salaisuus? ”Alma on syönyt koko elämänsä Hämettä, joten upeasta turkista kiitos kuulunee ruoalle”, Antto hymyilee.

Kaikesta päätellen Antto & Alma ovat mainio tiimi. Parin yhteistä mielipuuhaa on mökkeily ja mökillä Alman mielipuuhaa on pallonheitto. ”Alma on valmis solmimaan sponsorisopimuksen pallotehtaan kanssa. Voinette kuvitella, että staffilla pallojen menekki on melkoisen suurta eikä mikään tahdo pysyä ehjänä”, Antto nauraa. Alman erikoistaidoksi hän nimeää kahden tennispallon yhtäaikaisen suussa pitämisen: ”Kolmannen pallon suuhun saaminen yhtä aikaa on harjoittelun alla parasta aikaa.”

 

Takaisin blogiin