Sarjayrittäjä Pekka Siivonen-Uotila toimii Dagsmark Petfood Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pitkän uran yrittäjänä tehnyt Pekka on ollut luomassa lukuisia menestyviä yhtiöitä kuten Tam-Silk, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Helsingin makkaratehdas, Perniön liha ja Hunajayhtymä – muutamia mainitaksemme. Dagsmarkilla Pekka on ollut mukana alusta asti ja itseasiassa hän on koko idean isä. ”Ajatus lähti aidosta tarpeesta. Silloiset koiramme irlanninsusikoira Kaneli ja airedalenterrieri Rauha söivät tiettyä ruokaa, joka oli juuri silloin hyllystä loppu. Luin muutamia koiranruokapussien pakkausselosteita ja kauhistelin koiranruokien valmistus- ja alkuperämaita. Päädyin kysymään myyjältä kotimaista, mutta sellaista ei ollut”, Pekka kertoo. Dagsmark syntyi siitä huomiosta, että kotimaista koiranruokaa ei ole yksinkertaisesti saatavilla. Toiminnan miehenä Pekka tarttui puhelimeen ja soitti vanhalle tuttavalleen Laura Strömbergille, jonka tiesi intohimoiseksi koiraihmiseksi ja sopivan yrittäjähenkiseksi muutoinkin. ”Minulle tämä on melko luontainen toimintatapa. Jos havaitsen puuttuvan asian tai tuotteen niin minulle on ominaista tarttua asiaan, tehdä selvitystyötä ja kehitellä tuote tai palvelu itse. Näin kävi myös kotimaisen koirankuivaruoan kanssa. Olen aina ollut utelias ja kiinnostunut tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä sekä keksimisestä”, Pekka niputtaa. Huomio kotimaisen koiranruoan puuttumisesta osui Pekan käsiin kesällä 2016 ja siitä lähti kirjoittumaan Dagsmarkin historian ensimmäinen luku.

Oli olemassa idea ja sen taustalle etsittiin kokenut porukka. Perustajaryhmä koostui intohimoisista, todella kokeneista yrittäjistä, jotka olivat kaikki koiraihmisiä. Tämänkaltainen porukka kun saa idean tuotteesta, vieläpä sellaisesta, jota ei ole markkinoilla, on loppu liki väistämättä historiaa. ”Teimme muutamia laskelmia ja suunnitelmia. Meillä oli myös valmius teettää kuluttajatutkimus ja teimmekin sen. Totesimme, että tuotteelle olisi todennäköisesti kysyntää, joten päätimme melko pian toteuttaa tuotteen ja käynnistää tuotannon”, Pekka summaa ja jatkaa; ”Heti idean jälkeen ilmeistä oli, että tuotteen myyntikanavan tulisi olla sellainen, josta itse ostaisimme koiranruokaa mielellämme. Koska kaikki olemme kiireisiä yrittäjiä, päivittäistavarakauppa oli ilmeinen valinta meille”. Päivittäistavarakauppojen ja markettien hyllyillä ei ollut ainuttakaan kotimaista vaihtoehtoa, joten tuotteelle povattiin menestystä myös keskusliikkeiden keskuudessa. ”Yhdellä perustajallamme oli laitekantaa olemassa omasta takaa, jolla pystyimme ajamaan koe-eriä todella nopeasti. Tarina oli alkujaan jo menestys; oli tarve, syntyi tuote ja kanavakin oli olemassa”, Pekka kertoo. Syyskuussa 2017 ensimmäinen tuote, Häme oli kaupoissa. ”Koiramme Kaneli päätti maallisen vaelluksensa samana jouluna, mutta se ehti onneksi maistamaan kotimaista kuivaruokaa, jonka innoittajana hän toimi”, Pekka muistelee.

Kaikki nyt ei ollut aivan onnea ja auvoa, vaikka prosessi etenikin isolla kaasulla ja melko nopeasti. ”Totta kai yhtiön syntyvirrassa oli paljon mutkia, koskia ja kuohuja, mutta kun kyseessä on koko ajan kiihtyvästi virtaava joki, nurkatkin hioutuivat matkan edetessä. Toki kokemus, joka yhtiön perustajajäsenillä oli, toi myös varmuutta”, Pekka myöntää ja jatkaa; ”Onnekkaita olemme olleet siinä, että kuluttajat ovat alusta asti ottaneet meidät suurella lämmöllä vastaan.” Aloittavan yhtiön suurimmat haasteet liittyivätkin rehellisyyden nimissä kapasiteettiin.  Kun vastaavaa tuotetta ei ollut, vastaanottoa saatettiin vain arvailla. Tästä syntyikin suurin haaste, tuotannon skaalaaminen kysyntään. ”Suomeksi sanottuna heti alkujaan kysyntää oli tuotannon kapasiteettia enemmän, joka piti meidät taustaihmiset kiireisinä”, Pekka muistelee nauraen.

Kun puhutaan niin kokeneesta yrittäjästä, kun Pekka, emme malta olla kysymättä, miten Dagsmark eroaa muista yhtiöistä, joissa hän on tai on ollut mukana. ”Kun tehdään asioita koirille niin kyllä tämä on eri tavalla lähellä sydäntä. Tuotteen loppukäyttäjä on koira ja se tekee tästä itselle todella läheisen yhtiönä. Itselleni on sydämen asia tehdä parasta mahdollista laatua ihmisen parhaalle ystävälle eli koiralle”, Pekka toteaa. Hän teroittaa, että tähän liittyy myös Dagsmarkin vahvuus. ”Dagsmarkin arvopohja on poikkeuksellisen rehellinen ja aito. Poikkeukselliseksi Dagsmarkin tekee vielä se, että se on alallaan täysin ainutlaatuisen rehellinen ja avoin. Se, että tiedetään aidosti ja oikeasti, mistä tuote on tehty, mistä sen raaka-aineet tulevat ja, että se on oikeasti turvallista, on ennennäkemätöntä koiranruokateollisuudessa. ”Toivottavasti ihmiset muistavat Dagsmarkista heti ensikohtaamisen jälkeen suomalaiset, hienot raaka-aineet. Toivoisin, että Dagsmark henkii samaa laatua ja tunnetta koiranruoassa, kun kesäkuun tuoreet, uudet perunat ja lämmin, tuore savulohi mökkimaisemassa nautittuna henkii itselleni”, Pekka tiivistää hymyillen.

Pekka on alkujaan koiraihminen ja perheeseen on kuulunut liki aina koira. ”Lapsuudenkodissani on aina ollut koira tai koiria, mutta aikuisiälläni olen viettänyt myös koiratonta elämää, joskin vain lyhyitä ajanjaksoja. Kyllä meidän perheeseemme kuuluu koira keskeisesti”, Pekka kertoo ja rapsuttelee perheen 2,5-vuotiasta irlanninsusikoiraa. Telma on talonvahti ja isäntäväen ulkoiluttaja. Koiralla on kiireisen liikemiehen elämässä erityisen tärkeä rooli liikuttajana ja aktivoijana. Ehkä hiukan epärodunomaisesti Telma pitää myös tontista tarkkaa huolta ja Pekka vakuuttaakin, että heidän mailleen ei kyllä haukuitta pääse tulemaan. ”Telma on irlanninsusikoira, mutta hänellä on kova yritys lanseerata itsestään maailman ensimmäinen irlanninoravakoira. Telma haastaa pihan oravia jatkuvasti leikkiin ja ääntelee niiden kanssa”, Pekka kertoo tämän lempeän jättiläisen bravuureista. Telma ei varsinaisesti ole koiramaailman Einstein, mutta Telma korvaa hiukan vajavaisia älynlahjojaan pohjattomalla uskollisuudella, joka ilmenee ajoittaisella tottelemisella. ”Ne hetket ovat hienoja”, Pekka huokaisee.

Jos olisit itse rotukoira, minkä rotuinen olisit Pekka Siivonen-Uotila? ”En ole niin isokokoinen enkä yhtä hoikka, kun irlanninsusikoira, mutta olisin sellainen silti. Onhan minulla tukan värikin jo kohdillaan!” Entäpä jos oma rotu täytyy jättää pois, mikä silloin olisit? ”Hienoja rotuja on niin paljon! Sanon tähän isovillakoira. Se on pohjattoman fiksu ja vielä todella komean näköinen”, Pekka tuumaa. Jos viettäisit päivän irlanninsusikoirana, mitä tekisit aivan ensimmäisenä? ”Maistaisin Dagsmarkin puruluita! Hirvilastua! Se on Telman mielestä niin hyvää, että haluaisin itsekin kokeilla sen makua ehdottomasti”, Pekka tiivistää.