Laura Niittyvuopio on saamelainen luokanopettaja ja poromies, tai pikemminkin poronainen. Laura asustaa Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella, Karigasniemen kylässä yhdessä niin ikään poromiehenä työskentelevän puolisonsa ja porokoira Messin kanssa. Messikin on varsinainen porotyöläinen, sillä se kulkee aktiivisesti mukana kaikissa poronhoitotöissä. Laura on syntynyt ja kasvanut Tenojoen varressa, joskin vieraillut opiskelujen ajan myös hiukan etelämpänä.
”Poro se on, joka veti takaisin tänne pohjoiseen. Ja luonto. Ei sitä oikein edes ymmärrä, miten voimakkaasti juuri tämän paikan kokee kodikseen” Laura tiivistää. Poro vilahtelee Lauran puheissa toistuvasti arvostettuun sävyyn. ”Porotyö sanelee monia asioita, elämänrytmiä, vuoden sykliä ja esimerkiksi itselleni ammatinvalintaa” Laura kertoo ja jatkaa, ”Isä patisti aina hankkimaan jonkin varasuunnitelman, toisen ammatin, poron ohelle. Luokanopettajaksi päädyin osittain siksi, että se mahdollistaa myös porotyöt.”

Puhutaan hetki tarinan tähdestä, Messistä. Messi on pian 4-vuotias parkkivärinen lapinporokoira. Lapinporokoira on yksi viidestä kotimaisesta rodustamme. Lapinporokoira on alkujaan ollut nimenomaan tärkeä poronhoidon apuväline ja korvaamaton kumppani poromiehille kautta aikojen. Laura etsi itselleen opiskeluaikoina koiranpentua, mutta suunnitelma oli vasta harkinnan tasolla. Kuulostaa sadulta, mutta Laura kertoo, että edellisenä yönä hän oli nähnyt unta, jossa hänellä oli parkkivärinen porokoira. Seuraavana aamuna hän selasi Facebook feediä, jossa vilahti todella suloinen pentu, jolla oli hurmaavat silmät. Laura laittoi oitis kasvattajalle viestiä, vaikka epäilikin ettei kuvan pentu olisi enää vapaana.
Kasvattaja kertoi, että muutama pentu on vielä vapaana ja Laura lähti katsomaan suloista katrasta. Vastuullisena ja tarkkana kasvattajana Messin kasvattaja halusi päättää pentujen kodit vasta juuri ennen luovutusikää, jotta hän voisi varmistua, että oikeanlainen perhe ja pentu kohtaisivat mahdollisimman hyvin.
Kun viimein koitti se kerta, jolloin Laura sai tietää mikä pentu hänelle porotöitäkin silmällä pitäen tulisi, valinta taisi olla enemmän Messin tai kohtalon, kun kasvattajan, saati Lauran. Muut pennut painelivat omia menojaan ja riekkuivat ympäri asuntoa Lauran istuessa kahvipöydässä. Kohta eteisestä viipotti yksi pentu, tomerasti häntä pystyssä ja Lauran pinkki tennari suussa. Pentu kantoi sen kahvipöydän ääreen aivan Lauran jalkojen juuren ja jäi siihen. Ikään kuin merkiksi. Selvää oli, että tuo pentu olisi kuin luotu Lauralle.

Messistä Laura puhuu koko ajan iloisena, kiitollisena ja ylpeänä. Kysyttäessä, että millainen koira Messi sitten on, vastaus on napakka; ”Messi on maailman paras koira”, Laura toteaa. Ihan ensimmäisistä päivistä alkaen Messi on kulkenut Lauran mukana joka paikassa. Messi ei ole lainkaan sählä, se ei häsellä tai hösellä turhia, ”Messiä voisi kuvailla sanoilla rauhallinen, luotettava ja uskollinen. Se on jopa hiukan vanha sielu, ollut alusta asti”, Laura kertoo. Hän on päässyt hyödyntämään Messiä myös luokanopettajan töissä, vaikka koiran päivätyö suuntautuukin enemmän poropuolelle. ”Olin töissä koululla ja meillä oli hiukan hankala tilanne yhden oppilaan kanssa. Oppilas oli todella ujo eikä hän millään meinannut päästä asiasta yli. Messi oli minulla mukana töissä ja kollegoideni kanssa keksittiin, että haetaan Messi mukaan tilanteeseen. Lapsi rentoutui välittömästi, otti kontaktin koiraan ja alkoi hymyillä sekä pääsi mukaan ryhmään Messin avustuksella. Kaikista lapsista ja minusta tuona päivänä Messi valitsi juuri tuon ujon oppilaan ja makasi koko päivän tämän lapsen pulpetin alla” Laura kertoo ja muistaa, että silloin hän oli todella aidosti ylpeä ja vaikuttunut Messistä.

Siinä missä Messi on lempeä ja rauhallinen kouluavustaja, se on myös piinkova porokoira, jonka työskentelyalue on raakaa ja vaativaa tunturia. Haastattelun aikaankin Messi on aitatöissä Lauran puolison kanssa. ”Messin työskentelyalueet ovat todella korkealla, karussa tunturiympäristössä. Työhön sisältyy paljon korkeus- ja maastonvaihteluita”, Laura kuvailee. Vaikka työ on rankkaa, Laura kertoo Messin selvästi nauttivan siitä.
”Onhan se hienoa nähdä, kun koira toimii juuri siinä tarkoituksessa, johon se on luotu ja jalostettu. Messistä on todella paljon hyötyä porotöissä”, Laura tiivistää.

Poronhoito on elämäntapa, josta puhutaan myös elämäntapana eikä työnä. ”Poronhoito ja porot vievät kaiken ajan eikä silloin lasketa ansioita tai työtunteja. Kaiken edelle menee poro ja sen hyvinvointi, mutta se on täällä luontaista ja muu elämä mukautuu siihen” Laura kertoo ja jatkaa, ”itse olen onnekas, kun myös puolisoni toimii porotöissä. Me vietämme sujuvasti vuosipäivät ja synttärit porotöissä romanttisesti kelkan päällä tai mönkijän kyydissä” Laura nauraa. Elämä muodostuu porojen vuosikellon ympärille. Kesäisin on toki hiukan helpompaa, sillä silloin porot ovat tuntureilla itsekseen ja sillä välin voidaan keskittyä aita- ja kunnostustöihin. Syksyllä on erotukset ja talvella huolehditaan aika lailla ruokinnasta sekä porojen hyvinvoinnista. Keväällä on paljon porotokan paimennusta, joka on todella rankkaa, mutta onneksi taakkaa jaetaan usein suvun kesken.

Lauran puheissa vilahtaa toistuvasti nykyajan tuomat haasteet ja ilmastonmuutos. ”Ilmastonmuutos näkyy meillä porotöissä koko ajan todella konkreettisesti. Esimerkiksi tänä vuonna satoi vettä kaatamalla keskellä tammikuuta. En muista, että näin olisi käynyt ikinä ennen. Kun vesi sataa tuntureille keskellä talvea, se tekee jäätyessään jäkälän päälle todella kovan jääkuoren, joka on kuin panssaria eikä poro saa kaivettua itselleen ruokaa” Laura kertoo hiukan surullisena. ”Jouduimme viime vuonna lisäruokkimaan poroja ihan todella paljon talvella juuri näiden sateiden vuoksi”, hän jatkaa. ”Ilmastonmuutos tekee ennustettavuudesta ihan mahdotonta. Enää ei voi luottaa, että talvi on talvi ja kesä on kesä”, Laura tiivistää. Ilmastonmuutos tuntuu Laurasta epäreilulle; ”Me täällä eletään kuitenkin mahdollisimman tavallaan vähällä ja luontoa kunnioittaen ja pyrimme ottamaan luonnon huomioon kaikessa tekemisessämme.  Samaan aikaan muualla ei piitata ollenkaan asiasta ja se tuhoaa meidän ihanaa luontoa ja ilmastoa. Meidän elämä, elinkeino ja elinympäristö on uhattuna, koska muualla toimitaan ajattelemattomasti.” Kysyttäessä Lauralta, mitä luonto hänelle merkitsee, on vastaus yhtä napakka kuin Messin kohdalla; ”Luonto on minulle kaikki”, Laura vastaa napakasti.

Lauran ja Messin seikkailuja voit seurata instagramissa @lauramaijaoffical -sivulla!