Avainlippu on merkki kotimaisuudesta

Avainlippu on merkki kotimaisuudesta

Kaupan hyllyiltä tuttu Avainlippu -merkki on värittänyt suomalaisia pakkauksia jo reilun viidenkymmenen vuoden ajan. Tuotteen kotimaisuudesta kertova, helposti tunnistettava ja luotettu Avainlippu -merkki on virallinen alkuperämerkintä, jonka käyttöä valvotaan tarkoin. Tuote tai palvelu ei saa Avainlippua sattumalta, vaan myöntämisperusteet ovat tarkat ja niiden noudattamista valvotaan myös myöntämisen jälkeen. Tiesitkö, että Avainlippu -tunnus on haettava kolmen vuoden välein uudelleen ja Avainlippu käyttöoikeuteen vaikuttavat tiedot tarkistetaan yrityksiltä vuosittain? Avainlippu -alkuperämerkkiä koordinoi ja hallinnoi Suomalaisen Työn Liitto ja siellä erillinen Avainlippu -toimikunta.

Rakastettu Avainlippu on alun perin vuonna 1965 luotu kampanjatunnukseksi ”Osta suomalaista” -kampanjalle. Alkuperäisen merkin suunnittelijana toimi graafikko Olavi Reinilä, mutta merkin ulkoasu on kokenut muutaman hienovaraisen uudistuksen vuosien saatossa. Nykyisen merkin on suunnitellut vuonna 2011 Marika Perätalo. Avainlippu -merkki on helppo tunnistaa pakkauksen etupuolelta sen tunnistettavan ja värikkään ilmeen ansiosta. Lisäksi kaupat voivat käyttää erillisiä hyllypuhujia, joilla voidaan viestiä tuotteen Avainlippu -statuksesta. Tiivistettynä voidaan sanoa, että Avainlippu eli tuo sinivalkoinen merkki, kertoo tuotteen tai palvelun olevan suomalaista alkuperää. Se on myös merkki suomalaisesta työstä ja tarkoittaa, että tuote on eettinen, ekologinen ja vastuullinen valinta.

– Avainlippu on alkuperämerkeistä tutuin ja luotetuin. Se on kotimaisuuden tae, kertoo Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila.

Vaikka Avainlipun myöntämisperusteet ovat tiukat, ei tuotteen kuitenkaan tarvitse olla täysin kotimainen. Avainlippu-merkillä varustetun tuotteen raaka-aineista vähintään puolet tulee olla kotimaisia ja tuote tulee olla valmistettu Suomessa. On hyvä muistaa, että kaikkea työtä ei voida tehdä Suomessa eikä kaikki tarvittavat komponentit ole aina saatavilla Suomesta. Valitessasi Avainlippu -tuotteen voit kuitenkin luottaa siihen, että tuote on mahdollisimman kotimainen, vastuullinen ja ekologinen. Dagsmarkin kohdalla yritys on ainoa koirien kuivaruokien valmistaja, jolle merkki on myönnetty.

– Erityisen ylpeitä olemme siitä, että kuivaruokamme ylittävät nämä Suomalaisen Työn Liiton asettamat myöntämisperusteet. Käyttämämme raaka-aineet ovat 100-prosenttisesti suomalaisia ja valmistus tapahtuu Suomessa, joten tuotteidemme kotimaisuusprosentti on 100%, kertoo toimitusjohtajamme Laura Strömberg.

Tehtyjen kuluttajatutkimusten valossa voidaan todeta, että suomalaiset luottavat Avainlippuun ja kertovat sen myös vaikuttavan ostopäätökseen. Yli 75 prosenttia kuluttajista tuntee Avainlipun ja noin 70 prosenttia kuluttajista kertoo Avainlipun vaikuttavan positiivisesti ostopäätökseen.

– Suomalaiset haluavat ostaa suomalaista, ja Avainlippu onkin usein se asia, jota tuotepakkauksen kyljestä etsitään ostopäätöstä tehdessä. Syynä on erityisesti halu tukea suomalaista työtä sekä valita varmasti vastuullista, Merja kertoo.

Kotimaisen tuotteen valitseminen on ekoteko ja kertoo kuluttajan vastuullisesta suhtautumisesta kulutukseen. Voimme vaikuttaa pieniltä tuntuvilla valinnoillamme huomattavan paljon jopa yhteiskunnallisella tasolla. Mietitäänpä esimerkiksi työllisyysvaikutuksia. On laskettu, että jos jokainen suomalainen ostaisi kuukausittain vähintään kymmenellä eurolla enemmän suomalaisia tuotteita, syntyisi Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa vuosittain. Voisitko seuraavalla kauppareissulla valita esimerkiksi Avainlippu -merkityn leikkeleen, hiusten pesuaineen tai vaikkapa koiran puruluun?

Dagsmark on mukana Suomalaisen Työn Liiton yritysyhteistyössä ja esillä tämän kevään Onhan siinä Avainlippu? -kampanjassa, joka kannustaa kuluttajia tekemään vastuullisia valintoja sekä avaa Avainlippu -tuotteiden etuja kuluttajille.

– Valitsemalla Avainlippu-merkityn Dagsmark-tuotteen tarjoat koirallesi laadukasta ja vastuullisesti tuotettua kotimaista ruokaa ja tuet samalla suomalaista työtä, tiloja ja kasvattajia, Laura kertoo.

 

Takaisin blogiin