Opaskoira, virkakoira ja avustajakoira lienevät niitä tutuimpia ihmisen apuvälineitä ja kollegoita, jotka liki jokainen tunnistaa katukuvassa. Ihmisen avuksi koulutettu tarkkaakin tarkempi koira-avustaja on monelle paitsi paras ystävä, myös elinehto ja tärkeä apuväline. ”Väline”-sana voi kuulostaa koirasta puhuttaessa kovalle, mutta ei pidä käsittää väärin. Avustaja-, kuulo-, tuki- tai opaskoira on omistajalleen erittäin tärkeä apuväline, joka auttaa arjessa ja jonka huolenpidon eteen nähdään paljon vaivaa. Toki, nämä karvaiset avustajat ovat myös ystäviä, perheenjäseniä ja rakastettuja kumppaneita, joiden kanssa eletään yhdessä arjen ilot ja surut.
On olemassa myös vähemmän tunnettu, mutta erittäin tärkeä hyötykoirien laji; kuulokoirat. Kuulokoira koulutetaan reagoimaan sen omistajalle tärkeisiin ääniin, joita tämä itse ei voi kuulla. Koira ilmaisee äänet omistajalleen tassulla koskettamalla tai tönäisemällä tätä kuonollaan. Tämän jälkeen koira vie omistajansa äänilähteen luo. Tavallisimpia koirien ilmaisemia ääniä ovat muun muassa puhelin, palohälytin, ovikello ja herätyskello. Kuulokoira toimii omistajansa korvina.
Kuulokoira on monipuolinen apu, joka toimii sekä sisällä että ulkona. Kuulokoirasta on hyötyä sekä huonokuuloiselle että kuurolle. Kuulokoira parantaa monin tavoin omistajansa elämänlaatua ja lisää myös tunnetta oman elämän hallinnasta. Kuulokoirasta on apua arkipäivän kuulemisongelmiin, mutta toisaalta koira helpottaa myös mahdollista kuulovamman aiheuttamaa eristäytymistä. Koira tuo myönteisiä kokemuksia ja tuntemuksia omistajalleen, sillä sen kanssa voi olla vuorovaikutussuhteessa; antaa ja saada, opettaa ja oppia. Koira edistää omistajansa fyysistä, että psyykkistä hyvinvointia mm. viemällä omistajansa säännöllisesti ulkoilemaan.
Koirat koulutetaan Suomen Kuulo- ja Tukikoirat Ry yhdistyksen kautta ja heidän tuellaan. Yhdistyksen kouluttajat auttavat koirakoita koulutuksessa, mutta koulutusvastuu on koiran omistajalla. Kuulokoiraksi voidaan kouluttaa melkein minkä tahansa rotuinen koira. Yhdistys ei kuitenkaan suosittele kuulokoiraksi hankittavan rotuja, joilla on erityisen paljon perinnöllisiä sairauksia tai epäterveitä piirteitä. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet voivat haitata koiran keskittymistä. Kuulokoira ei saa olla vartioiva, kovin arka eikä puolustaa omistajaansa.
Koiran on koulutukseen hakuhetkellä oltava noin 1-3 vuoden ikäinen ja perustottelevainen. Yhdistys neuvoo jäseniään sopivan koiran hankinnassa tarvittaessa. Koulutukseen kuuluu kotitehtävien ja tapaamisten lisäksi myös kaksi koulutusleiriä. Valmistumiseen vaaditaan leireille osallistumiset (2), äänitesti (3 eri ääntä, 3 eri ympäristössä), kaupunkikoe. Valmistuneelle koiralle myönnetään virallinen ID-kortti, liivit sekä kuulokoiramerkki, josta työssä olevan kuulokoiran helposti tunnistaa.
Kuulokoiran käyttäjällä on oikeus liikkua avustavan koiransa kanssa julkisissa tiloissa, myös ravintolan asiakastiloissa tai esimerkiksi ruokakaupassa. Kuulokoirasta ei saa joukkoliikenteessä periä maksua ja sen pääsyä liikennevälineisiin ei voida evätä. Lyhyesti sanottuna kuulokoira saa kulkea minne vain omistajansa kanssa työtehtävissä ollessaan.
Meillä Dagsmarkilla kuulokoirat ovat tuttu näky palavereissa ja tapaamisissa. Kuulokoirana uraa uurtanut ja jo eläkkeelle jäänyt Domi (bostoninterrieri, 9,5v) sekä tämän suuriin saappaisiin tassutteleva kuulokoiraoppilas Miki (amerikankarvatonterrieri, 4v) toimivat markkinointikoordinaattorimme Jasminin apuna. “Koulutus kestää yleensä pari vuotta, ja vaatii aikaa ja motivaatiota”, Jasmin kertoo ja jatkaa: ”Yhteistyökouluttaja kouluttaa ensisijaisesti koiran ohjaajaa eli omistajaa, ei koiraa. Kouluttaja seuraa koulutuksen edistymistä sekä antaa vinkkejä ja kotitehtäviä. Oma aktiivisuus on avainasemassa kuulokoiran koulutuksessa”. Jasminin voidaan sanoa olevan jo konkari kuulokoiran koulutuksessa, sillä hänellä on koulutuksessa jo toinen kuulokoira. ” ”Toisen koiran kouluttaminen on ollut helpompaa, kun tietää jo käytännön kokemuksella, millaisen koiran haluaa. Miki on ollut hiukan helpompi perusluonteeltaan kun ensimmäinen kuulokoirani”, Jasmin nauraa ja katsoo apulaisiaan hymyillen.