Dagsmarkin kuluttajaneuvoja Tiinalla on kaksi kääpiövillakoiraa, joista toisella, Hekalla, on ollut suolistoon liittyviä ongelmia. Tiina on kertonut avoimesti somessa koiransa suolisto-ongelmista ja niiden hoidosta. Hän on myös saanut runsaasti yhteydenottoja samojen ongelmien kanssa tuskailevilta koiranomistajilta, jotka ovat kaivanneet vertaistukea.
”Hekan tarina on vakuuttanut monia ja olen siitä todella iloinen. Eniten minun on toivottu käsittelevän koiran närästystä ja sen hoitoa. Yleisimmät, selvät närästyksen oireet ovat röyhtäily, koira viettää paljon aikaansa ns. leikkiin kutsu -asennossa ja se voi myös pyrkiä ulos syömään ruohoa. Jotkut koirat pulauttelevat sekä köhivät ja nostavat päänsä esim. sohvan käsinojalle, jotta kaula pysyy suorana.”
Oireiden aiheuttajaa etsimässä
Tiina haluaa korostaa, ettei hän ole eläinlääkäri, koirien ruokintaneuvoja tai muu eläinten ruokinnan asiantuntija. Hän on koiranomistaja, joka on oppinut oman kokemuksensa kautta.
”Tärkeintä koiran närästyksen hoidon aloittamisessa on selvittää se, ettei taustalla ole mitään sairautta tai muuta normaalista poikkeavaa, joka voisi omatoimisella kokeilulla pahentua. Konsultoi siis aina ensimmäisenä koiraasi hoitavaa eläinlääkäriä. Akuuttia närästystä voidaan alussa hoitaa erilaisilla koiran närästyslääkkeillä, mutta niiden tarkoitus on vain hetkellisesti helpottaa oloa. Ne eivät poista oireiden aiheuttajaa, mikä on närästyksen kuriin saamisessa tärkein tavoite.”
”Närästävän koiran on haasteellista sulattaa syömäänsä ruokaa, minkä vuoksi esim. luut ja paljon sidekudosta sisältävät lihat ovat sille huonoa ravintoa. Nappuloissa käytetään todella paljon eri eläinrasvoja mm. säilöntäaineena, mutta ajan kuluessa rasva härskiintyy ja liian rasvainen ruoka saa mahahapot villeiksi. Lisäksi joillekin koirille raaka liha on liian “tuhtia” tavaraa ja silloin liha annetaan kypsennettynä. Kuitenkaan mikä tahansa kypsentäminen ei käy. Paistaminen tekee lihasta liian käristettyä, joten kannattaa suosia joko keittämistä tai uunissa valmistamista”, Tiina vinkkaa.
Yleisimmät koiran närästyksen oireet
- lattian tai muiden pintojen nuoleminen
- nieleskely ja röyhtäily
- huulien lipominen ja maiskuttelu
- ruohon syöminen
- mahanesteiden oksentaminen
- levottomuus
- ns. leikkiinkutsu asennossa pysyminen
Ruoka- ja elämäntapapäiväkirja
Tiinan mukaan närästyksen hoidossa olennainen apu on ruoka- ja elämäntapapäiväkirja. Päiväkirjaan on hyvä kirjata myös koiralla ilmenevät närästyksen oireet, joka auttaa havaitsemaan mahdolliset aiheuttajat. Ruoista siihen kirjataan kaikki, mitä koira syö: ruoka, herkut ja mahdolliset lisäravinteet. Elämäntavoista taas kaikki mahdolliset koiraan vaikuttavat asiat.
Yleisimpiä närästystä aiheuttavia ruoka-aineita:
- Luut ja rustot
- Merilevä
- Sinkki
- Raaka liha (ei kaikilla)
- Lohiöljy ja lohi
- Lihat, jotka sisältävät jännettä, rustoa ja sidekudosta
- Nivelravinteissa käytetty MSM (todella suurina määrinä)
- Nappuloissa käytetyt eläinrasvat
Elämäntapojen vaikutus närästykseen:
- Säätilat – kyllä, näilläkin on merkitystä!
- Kiihdyttävät tilanteet, esim. treenit
- Stressi
Päivän viimeinen ateria kannattaa antaa n. 2–3 tuntia ennen kuin koira käy yöunille. Tällöin ruoka ehtii painumaan tarpeeksi alas, eikä nouse happamina röyhtäyksinä nieluun.
”Itse annoin joskus Hekalle vielä iltaruoan päälle lusikallisen laktoositonta piimää, joka tasoitti tilannetta. Lisäksi olen huomannut, että kostea, syksyinen sää saa joillakin koirilla närästysoireet nousemaan pintaan, kun taas kuivalla säällä kaikki katoaa kuin sormia napsauttamalla.”
Yksinkertainen ruokavalio
Alussa valitaan yksi proteiininlähde ja yksi hiilihydraatin lähde.
”Itse valitsin Hekalle kananlihan ja kauran. Hain lihat tavallisten ruokakauppojen lihahyllyistä, sillä koirille tarkoitetut lihat sisältävät paljon “sivutuotteita”, enkä halunnut sulavuuden heikentyvän. Tein lihasta ja kaurasta seoksen, jonka kypsensin uunissa miedolla lämmöllä. Tätä Heka söi 2–3 viikkoa, minkä jälkeen kuvioihin tuli kalkkunanliha. Toiset 2–3 viikkoa mentiin tällä sekoituksella.”
Moni pelkää tässä vaiheessa erilaisten vitamiinien ja muiden ravinteiden vajaata saantia. Tiinan mukaan ne pelot kannattaa unohtaa, sillä kaikista tärkeintä on saada närästyksen aiheuttaja selville ja koiran olo paremmaksi.
”Tämä tarkoittaa jonkun aikaa yksinkertaistettua ruokavaliota, mikä on kyllä sen arvoista. Ei kannata murehtia myöskään sitä, että jos koira on laiha ja sen pitäisi saada lisää lihaa luiden ympärille. Kun sopiva hyvin sulava ruokavalio löytyy ja oireet saadaan kuriin sekä paraneminen alkuun, koiran elimistökin kuntoutuu. Tälle prosessille pitää vain antaa aikaa ja pysyä itse maltillisena. Myöhemmin voi miettiä, että voiko ruokavaliota tuunata esimerkiksi jollakin lisäravinteella.”
Siirtyminen takaisin kuivaruokaan
Pikkuhiljaa Tiina alkoi etsiä Hekan tarpeisiin soveltuvaa nappulaa ja päätyi Dagsmark SAVOON.
”Dagsmark SAVOSSA ainoa käytetty proteiininlähde on siipikarja. Jos ja kun tarkoitus on jatkaa nappulalla ruokkimista, kannattaa tutkia ne pussien kyljet tarkkaan. Yllättävän monessa eri nappulapussissa lukee isolla “sisältää kanaa ja riisiä”, mutta tarkempi syynäys paljastaa, että siellä voi olla myös esim. lampaanlihaa tai possua. Silloin on täysi mahdottomuus saada kiinni se närästyksen aiheuttaja. Olkaa siis tarkkoina.”
Tiinan oma kokemus on, että mitä yksinkertaisempi ja puhtaampi ruokavalio on, sitä paremmin suolistoltaan normaalista poikkeava koira voi.
”Heka syö nykyään aamuisin Dagsmark LAPPIA ja/tai SAVOA kypsennetyllä kanan- tai kalkkunanlihalla sekä Nutrolinin kasvipohjaisella Skin&Coat-öljyllä ja ruusunmarjarouheella. Iltaisin kuppiin tippuu pelkkää LAPPIA tai SAVOA. Närästys on pysynyt poissa, samoin ripuli, oksentelu ja yleinen huonovointisuus. Lisäksi Heka on lihonut, mikä on tässä tapauksessa positiivinen asia. Minä olen omien koirieni ruokinnan asiantuntija ja niille sopiva ruokavalio on itseisarvo.”
Seuraa Tiinaa, Hekaa ja Sykettä: https://permispaat.blogspot.com/
