Dagsmarkille on tärkeää pienentää omaa hiilitassunjälkeään. Ensisijaisesti tämä tapahtuu vähentämällä hiilipäästöjä, minkä jälkeen seuraavana keinona on päästöjen kompensaatio. Dagsmarkin logistiikasta aiheutuvat hiilipäästöt on nyt kompensoitu vuodelle 2023.
Päätavoite päästöjen vähentäminen
Kotimainen tuotanto ja kotimaisten raaka-aineiden käyttö ovat Dagsmarkin toiminnan kulmakiviä. Ne tekevät kuljetusmatkoista lyhyempiä ja hiilitassunjäljeltään pienempiä verrattuna esimerkiksi ulkomaiseen lemmikinruoan tuotantoon ja jakeluun. Kuljetuksiin on myös valittu vastuulliset yhteistyökumppanit, joilla on moderni kalusto ja jotka pyrkivät toiminnassaan vähäpäästöisyyteen.
”Kun hiilipäästöjä ei voida enää pienentää, on aika miettiä kompensaatiota. Tässä tilanteessa ollaan nyt logistiikan päästöjen osalta ja siksi vuoden 2023 logistiikan päästöt on päätetty kompensoida, kertoo Dagsmarkin vastuullisuuspäällikkö Reetta Haapasalo.
Mikä ihmeen hiilikompensaatio?
Vapaaehtoinen päästökompensaatio on vielä melko uusi asia. Hiilikompensaation avulla halutaan hyvittää yrityksen tai yksittäisen henkilön toiminnasta aiheutuvia päästöjä. Syntyneet päästöt hyvitetään niin, että vastaava määrä päästöjä vähennetään tai sidotaan hiilivarastoihin aktiivisten toimenpiteiden avulla läpinäkyvästi, mitattavasti ja todennettavasti.
Dagsmarkin kumppaniksi hiilikompensaatiossa valikoitui Hiilipörssi. Hiilipörssi tekee kompensaatioyhteistyötä vain sellaisten yritysten kanssa, jotka ovat tosissaan omissa ilmastotoimissaan. Kompensaatiota haluavien kumppaneiden kanssa käydään aina läpi vältä-vähennä-korvaa-ketju ennen kuin asiakas kompensoi. Hiilipörssi myös auttaa yrityksiä laskemaan omaa hiilijalanjälkeään ja tekemään ponnisteluja sen pienentämiseksi.
Suokompensaatiota ilmaston hyväksi
Suomen noin 6 miljoonasta suo-ojitushehtaarista vähintään 1 miljoonaa hehtaaria on metsätaloudellisesti epäonnistuneita ojituksia. Valtaosa näistä ojitetuista soista vuotaa hiilidioksidia ilmakehään vähintään 15 vuotta, jos ne pysyvät ojitettuina. Suon ennallistamisessa ojitetun suon turpeen lahoaminen hiilidioksidiksi lakkaa. Kun ennallistettua suota myös suojellaan, niin pysyvyys on käytännössä ikuista.
”Dagsmarkille oli tärkeää saada kotimainen kompensaatiokohde ja menetelmäksi valikoitui suokompensaatio. Suokompensaatiossa ennallistetaan soita, joita on aiemmin ojitettu metsätalouskäyttöön. Tavoitteena on palauttaa ojituksen seurauksena muuttunut suokokonaisuus vesitaloudeltaan mahdollisimman luonnontilaiseksi ja siten edistää suokasvillisuuden sekä muiden eliölajien palautumista suolle. Suokompensaatio tuokin ilmaston lisäksi hyötyä luonnon monimuotoisuudelle ja vesistöille”, Haapasalo toteaa.
Ennallistetaan Iso Piitsonsuo perhosineen
Dagsmark tukee ennallistamiskohteena Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa Isoa Piitsonsuota. Lähistöllä on laajoja suojelualueita ja suon ennallistamisen odotetaan runsastuttavan erityisesti suoperhoslajeja. Monimuotoisuushyötyjen lisäksi ennallistamisella halutaan vähentää Koitajokeen tulevia vesistöpäästöjä.
Ennallistaminen toteutetaan poistamalla ojitetulta suolta ojituksen jälkeen syntynyttä puustoa sekä tukkimalla kaivettuja ojia. Suolle jätetään kuitenkin ennen ojitusta syntyneet, hitaasti kasvaneet suomännyt sekä säästöpuuryhmiä jäljittelemään soiden saarekkeista maisemakuvaa.
Hiilipörssi ennallistaa vain soita, jotka eivät tulisi ennallistukseen ilman yritysten kompensaatiorahoitusta. Yritys pitää avointa rekisteriä kohteistaan ja kertoo hankkeiden edistymisestä. Toimenpiteiden onnistumisen tarkastaa ja raportoi kohdekohtaisesti aina ulkopuolinen asiantuntija.
Tutustu Hiilipörssiin: hiiliporssi.fi
Lue lisää vapaaehtoisesta hiilikompensaatiosta: hiilikompensaatioinfo.fi ja ym.fi/vapaaehtoiset-paastokompensaatiot
