Suomessa vallitsee kissakriisi, joka johtuu suurelta osin kissojen heikosta asemasta lemmikkinä. Kodittomia kissoja hylätään jatkuvasti – jopa 20 000 vuodessa, joista monia ei koskaan edes tuoda löytöeläintaloihin.* Dagsmark vieraili Helsingin eläinsuojeluyhdistyksellä (HESY) selvittämässä, mistä ongelmassa on kyse.
Suomen kodittomat kissat
Suomen eläinsuojeluyhdistyksen (SEY) tutkimuksen mukaan maassamme hylätään vuosittain noin 20 000 kissaa. Näistä noin 10 000 päätyy löytöeläintaloihin, mutta lisäksi on suuri määrä kissoja, jotka jäävät tilastojen ulkopuolelle.
Missä hylätyt kissat sitten asuvat, sillä eiväthän ne näy katukuvassa?
Kissakriisi näkyy erityisesti maaseudulla, missä syntyy villiintyneitä kissapopulaatioita. Leikkaamaton, vapaana ulkoileva kotikissa on usein populaation alkulähde. Populaatiot syntyvät, kun kissat lisääntyvät hallitsemattomasti ilman ihmisen huolenpitoa. Ilman ihmisen apua kissat kärsivät ravinnon ja suojan puutteesta sekä useista sairauksista. Villiintyneitä kissoja on myös vaikea erottaa vapaasti ulkoilevista kotikissoista, varsinkin koska ne liikkuvat usein öisin ja hämärän aikaan.
Helsingin seudulla ongelmana eivät ole niinkään ulkopopulaatiot, vaan sisäpopulaatiot, jolloin kissat ovat lisääntyneet hallitsemattomasti esimerkiksi kerrostaloasunnoissa. Ilmiö saattaa kuulostaa yksittäisiltä ääritapauksilta, mutta todellisuudessa se työllistää eläinsuojeluyhdistyksiä useita kertoja vuodessa.
HESYn rooli kodittomien eläinten auttajana
HESY tarjoaa turvapaikan kodittomille kissoille ja muille pienlemmikeille. Tällä hetkellä HESYn tiloissa odottaa loppuelämän kotia noin 80–90 kissaa, ja vuosittain yhdistys hoitaa noin 200–300 kissaa. Monet näistä saapuvat HESYlle Viikin löytöeläintalosta tai viranomaisten huostaanoton kautta.
HESY antaa kissoille uuden mahdollisuuden omaan kotiin
Kaikki HESYlle saapuvat kissat käyvät läpi tarkasti suunnitellun hoitopolun. Ensimmäisessä vaiheessa kissat sijoitetaan eristetylle osastolle, jossa ne saavat loishäädön ja rokotteet. Akuutit terveysongelmat hoidetaan, ja kissojen vointia seurataan piilevien sairauksien varalta.
Ennen uuteen kotiin siirtymistä kissat leikataan (kastroidaan tai steriloidaan) ja tunnistusmerkitään. Sen jälkeen ne siirtyvät asumaan joko omaan yksiöönsä tai kimppakämppään muiden lajitovereiden kanssa. Keskimäärin neljän kuukauden kuluttua kissa löytää uuden kodin HESYn kautta.
HESYllä jokaiselle kissalle laaditaan yksilöllinen ruokintasuunnitelma sen terveydentilan ja tarpeiden mukaan. Terveellinen ja lajinmukainen ravinto tukee kissojen hyvinvointia ja palautumista, erityisesti niiden kohdalla, jotka ovat kärsineet aliravitsemuksesta. Kissat ruokitaan pääsääntöisesti kahdesti päivässä, mutta joidenkin kohdalla ruokinta voi olla tiheämpää yksilöllisten tarpeiden mukaan. Dagsmark halusi myös olla mukana tekemässä hyvää, ja lahjoitti vieraillessaan HESYlle kaksi lavaa märkäruokaa.
Adoptioprosessi HESYllä
Voisitko sinäkin auttaa antamalla kodin kodittomalle? HESYn adoptioprosessi on huolellinen, sillä tavoitteena on aina löytää kissalle sopiva koti eläimen etu edellä. Prosessi etenee seuraavasti:
1. Adoptioprosessi alkaa hakemuksen täyttämisellä HESYn verkkosivuilla.
2. Hakemuksen perusteella hakijoihin ollaan yhteydessä, ja järjestetään
3. haastattelu.Prosessiin kuuluu vähintään yksi vierailu eläimen luona HESYn tiloissa.
Toiveena muutos kissakulttuurissa
HESY uskoo, että valistustyön ansiosta tulevat sukupolvet näkevät kissan arvokkaana ja huolenpidon arvoisena lemmikkinä. Suomeen tarvitaan myös koirarekisterin kaltainen järjestelmä kissoille, jotta kodittomien kissojen ongelmaan voidaan puuttua tehokkaammin.
Adoptoimalla kissan tai jakamalla tietoa kodittomista kissoista jokainen voi auttaa osaltaan ratkaisemaan Suomen kissakriisiä.
* SEY:n tutkimuksen mukaan, lue lisää: https://sey.fi/suojelemme-elaimia/tietoa-kissakriisista/
Kiitos haastattelusta HESY ry & Aino Sihvo!
