KISSAN RAVINTO JA SYÖMINEN
Kissa on perimältään lihansyöjä. Kaupan hyllyillä kissoille on tarjolla sekä täysravintoa että täydennysravintoa, joista täydennysravinnot on suunniteltu käytettäväksi vain täysipainoisen ravinnon rinnalla. Täysravinnosta kissa saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet.
Epäsopiva ravinto voi johtaa kissalla terveysongelmiin ja puutostiloihin. Kissan elimistö ei pysty hyödyntämään ravinnonlähteenä viljaa tai sokeria. Vilja saa helposti kissan painon nousemaan ja lisää virtsakivien syntymisriskiä sekä hammaskiven muodostumista. Viljoilla ja sokerilla on kissoihin koukuttava negatiivinen vaikutus. Kissanruokaa valitessa kannattaa varmistaa, että se sisältää vain eläinperäistä proteiinia ja ettei siinä ole viljoja tai lisättyä sokeria.
Kissat ovat myös huonoja tuntemaan janon tunnetta, eivätkä osaa juoda tarpeeksi. Huolehdi siis riittävästä nesteensaannista. Helpoiten se onnistuu suosimalla märkäruokia. Kuivaruokaa syötettäessä on varmistettava, että kissa juo eikä sen keho pääse kuivumaan.
KUINKA PALJON RUOKAA KISSALLE?
Lajityypillisesti kissat aterioivat useita kertoja päivässä pieniä annoksia. Kissan iästä ja aktiivisuudesta riippuen ruokintakertoja olisi hyvä olla päivässä vähintään 3 ja ihanteellisesti 4–6. Tarkista sopiva päiväannos kissanruokapakkauksen kyljestä ja jaa se pienempiin osiin. Mitä aktiivisempi aikuinen kissa on, sitä enemmän se tarvitsee energiaa.
LEIKATTUJEN JA SENIORIKISSOJEN RUOKINTA
Leikatulla kissalla aineenvaihdunta toimii muuttuneen hormonitoiminnan myötä hitaammin. Myös ikääntyvän kissan aineenvaihdunta alkaa hidastua samalla kun aktiivisuuskin vähenee. Muutosten seurauksena kissalle kertyy helpommin ylipainoa, joten ravinnon määrään ja sisältöön pitää kiinnittää huomiota. Ikääntyvän tai leikatun kissan ateriakoko voikin olla hieman aikuista kissaa pienempi, erityisesti jos kissa on taipuvainen lihomaan. Samalla kannattaa aktivoida kissaa enemmän ja varmistaa, että kissa saa mielihyvän kokemuksia muustakin kuin ruoasta.
KISSOJEN ERITYISRUOKAVALIOT
Erityisruokavaliot tukevat kissan hyvinvointia eri sairauksissa ja varmistavat oikean ravintoaineiden saannin. Esimerkiksi munuaisten vajaatoimintaa sairastava kissa tarvitsee ruokaa, jossa on tarkasti valikoitu proteiinikoostumus sekä mahdollisimman vähän fosforia. Syötä kissallesi erityisruokavaliota vain eläinlääkärin ohjeistuksella.
OTA SAALISTUSKÄYTÖS OSAKSI RUOKINTAA
Ruokinta ja siihen liittyvä saalistuskäyttäytyminen ovat yksi osa kissan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siksi on tärkeää tarjota kissalle mahdollisuuksia saalistuskäyttäytymisen toteuttamiseen ruokailun, erilaisten tehtävien, leikkien ja lelujen avulla. Tavallisen ruokakupin sijaan voi käyttää aktivointikuppeja ja -pelejä.
Jos ruokaa on tarjolla koko ajan eikä kissa saa etsiä ruokaa, se voi passivoitua. Tällöin kissalle muodostuu herkemmin stressiä ja terveydentilassa tai käytöksessä voi näkyä epätoivottuja muutoksia.
Kissan koulutuksessa ja aktivoinnissa voit käyttää palkkiona kissan päivittäistä ravintoa, kuten märkäruokaa tai kuivaruokanappuloita. Näiden lisäksi kissoille löytyy monipuolisesti erilaisia herkkuja. Vaihtoehtoja on hieman kuivemmista herkkutyynyistä erilaisiin kuivalihoihin, pehmeisiin herkkutikkuihin sekä tahnaan.
Ihmisten elintarvikkeita on suotavaa käyttää kissoille vain pienissä määrin niiden korkean suolapitoisuuden vuoksi.
